sitten vähän käytiin tutustumassa trimmisalonkiin ja koetettiin vähän poseerata :)

ja taas vähän peuhattiin ;)

Nuuuh - sorsan siivet

Riistapukkiin tutustumisen jälkeen, kennelpappa toi näytille pupun,
joka kiinnosti vesseleitä eikä pelottanut yhtään.

Sofiii ehti käydä laahausjäljellä ja pupukin löytyi, mutta sitten kävikin tosi kurjasti :(
Mamma sanoi kyllä ETTÄ EI TAAAAAS,

Rocky kohtasi kuitenkin kotipaikkamme pedoista yhden pahimmista: kyyn.
Velipojan kuono ja naama turposivat eikä kyytableteista ollut isommin apua, mutta onneksi kerrankin päivystävä lääkäri saatiin kiinni heti ja sitten taas mentiin Kanteluksen tietä niin kovaa, kuin pystyttiin.
Rocky nesteytettiin, sai kipulääkettä ja antibioottia sekä kuurin kymmenenksi päiväksi.

Tosi voipunut oli poika ensiavun jälkeenkin.

Eikä siinä vielä kaikki, illalla mummulassa Rocky sai vielä kaksi shokkikohtausta ja oli taas lähdettävä lääkäriin.
Pieni-suuri-mies on kuitenkin sitkeä sissi, oikea äitinsä poika, ei paljoa tuskiaan valitellut vaan kärsi tyynesti.
Uni paras lääke ol taas kerran, ja aamulla poikaan alkoi taas virtaa tulla :) kuono on yhä turvoksissa, mutta onneksi vointi muutoin alkaa palata ja pikkuriiviö on taas vauhdissa.
Pikaista paranemista pikkumiehelle, halit kennelväeltä, karvainen rutistus sisko-Sofiiilta ja muulta joukolta.

Vajaan kuukauden päästä nähdään Rocky taas ja jollei lunta jo ole maassa, pääset vihdoin sille pupun jäljelle :)
ja toivottavasti nähdään muutakin karvaista sukua isolla joukolla!

Kyyn purtua aina koira kainaloon ja nopeasti lääkäriin, matkalla tarkkailkaa koiraa koko ajan.
Vaatikaa lääkäriltä nesteytystä ja asiallista lääkitystä.
Itse annan ensiavuksi aina kyytabletteja, cockerin kokoiselle kaksi,
ja mikäli ei vaikutusta tunnu olevan vielä lisää matkalla.

Jollei koira ole niin pahassa kunnossa ettei se ole paikallaan, huolehtikaa siitä ettei se liiku.

Valitettavasti meillä on näitä kyyn puremia tullut ihan liikaa, eikä aina ole päästy lääkäriin ollenkaan,
kukaan ei onneksi vielä ole kuollut. Ilman lääkärin ensiapua koiraa on juotettu reilusti, kuppi kaupalla, jotta elimistö puhdistuisi, veteen sekoitettu piimä menee yleensä helpoimmin.

Rockyn tapauksessa juottaminen olisi pitänyt tehdä ruiskun kanssa suupieleen varoen ettei neste mene väärään paikkaan, sillä ensiavun jälkeenkin sen oli tosi kivuliasta lipittää vettä, vaikka mieli olisi tehnytkin.
Rocky onneksi pääsi niin pian lääkärin hoitoon, kuin se täällä meillä korvessa on parhaassa tapauksessa mahdollista
ja sai mielestämme oikean hoidon.